... Surua ja iloa

... Suruuutisia

Tänä kesänä jouduimme luopumaan pitkäikäisesta rakkaasta hevosestamme, Mirkusta :(
Jalat eivät enää kestäneet ja teimme raskaan päätöksen sateisena heinäkuun sunnuntaina.
Päivystävä eläinlääkäri tuli Ranuan kunnasta nukuttamaan Mirkun pois.



Lepää rauhassa Mirkku, nyt pääsit Minan mukana kirmailemaan
vehreämmille laitumille

Ilostutit elämäämme 12 vuodella kun tulit viisivuotiaana meille Minan kaveriksi.












.... Ja sitten niitä iloisempia uutisia

12.7  syntyivät Onnin & Lulun pienokaiset ja kylläpä niistä on ollutkin nyt iloa ja paljon :)))
Pentue oli poikavoittoinen ja aivan erityisesti "sydämeni on vienyt" ensimmäisenä syntynyt poika.
Todella kaunispäinen ja rakenteinen hurmuri siitä on tulossa :)
Kuvia laitamme piakkoin kun pojjaat alkavat näyttämäänkin sammarin pennuilta.

Viikko Mirkun nukuttamisen jälkeen meille saapui elämäni ensimmäinen ori hevonen, Veltsu poika. Kokemusta ei ole aikaisemmin ollut kuin ruunista ja tammoista mutta että ori ... Tottakai silloin kun Minaa yritimme astuttaa meillä asusteli viikon päivät ori ja olihan se äänekästä touhua!
Mutta yllätys yllätys, Veltsu poika on hurmannut kaikki, todella kiltti jätkänpätkä se on.
Naapuritkin huomasivat tai paremminkin kuulivat meille tulleesta uudesta hevosesta, sen verran äänekästä oli ensimmäinen viikko. Toki sen ymmärtää kun Mirkku tamman hajut olivat vielä laitumella ja Veltsu astuneena oriina ihmetteli et missä hitossa se astuttava tamma nyt sitten on ...
Yhteiselomme on Veltsun kanssa alkanut vauhdikkaasti mutta mukavasti!

Ja totesimpas että kroksit eivät ole ihan niin hyvät kengät heinän hankoamiseen .... viikon sisällä pistin kaksi kertaa jalkaani, ensikerran pieni nirhauma mutta toisella kertaa osui sitten paremminkin ... Auts!

Mutta näin jatkamme elokuuta eteenpäin!